Pelästyminen ja pelko ovat fysiologisena reaktiona samanlaisia. Pelkoa kuten muitakin emotionaalisia tiloja säätelee autonominen hermosto (aivoissa ns. limbinen järjestelmä) yhdessä hormonierityksen kanssa (adrenaliini). Aivoissa on myös pelkoa ehkäiseviä keskuksia.

Pelko syntyy joskus pelästymisestä, mutta useimmiten pelot syntyvät eri tavalla. Ihmiset pelkäävät yleensä samanlaisia asioita, kuten korkeuksia tai syvyyksiä, tiettyjä eläimiä tai hyönteisiä, pimeyttä tai suljettuja paikkoja. Niiden kaikkien taustalla on pelko vahingoittumisesta tai kivusta – uhasta. Synnynnäinen itsesuojeluvaistomme pitää meitä loitolla tilanteista tai asioista, joissa meitä voi sattua, ja vaistomme on nykyaikana laajentunut käsittämään myös henkisen kivun ja menetykset. Henkiseen kipuun kuuluvat usein myös epävarmuuden tai huolen kokeminen.

Harjoitus 1

Asetu mukavasti istumaan, varaa käsille kynä ja paperia, ja mieti elämääsi taaksepäin. Mitä eri asioita pelkäät tällä hetkellä? Mitä asioita pelkäsit aikaisemmin? Kirjoita muistiin nykyhetkestä taaksepäin pelkojesi historiaa, yritä myös ajoittaa niitä muistelemalla, mihin elämänvaiheeseen pelot liittyivät.

Mistä pelkosi ovat alkaneet? Liittyikö siihen jokin tietty tapahtuma? Minkälaisia asioita elämässäsi silloin oli? Mikä oli sinulle tärkeää? Entä myöhemmin?

Mitä kysymyksiä tämän tehtävän tekeminen herätti?