Mielikuva itsestämme, minuudestamme, ominaisuuksistamme ja kyvyistämme alkaa kehittyä varhaisissa vuorovaikutussuhteissa, ja kehittyy jatkuvasti elämämme aikana ollessamme vuorovaikutuksessa itsemme ja muiden ihmisten kanssa. Varhaiset ihmissuhteet antavat pohjan kehitykselle, ja kasvaessamme ja aikuistuessamme voimme jatkuvasti myös tietoisesti muokata tätä mielikuvaa ja käsitystä itsestämme.  Tätä mielikuvaa kutsutaan minäkuvaksi, ja itsetunto liittyy siihen läheisesti.

Kun meillä on enemmän positiivisia ajatuksia ja tunteita, jotka liittyvät meihin itseemme, sanomme, että meillä on hyvä itsetunto. ja päinvastoin, koemme, että itsetuntomme on huono, kun meillä on enemmän kielteisiä ajatuksia tai tunteita itsestämme. Nykymallisessa yhteiskunnassamme korostuu huomattavasti hyvän itsetunnon rooli: jotta voimme menestyä haluamissamme asioissa, tarvitsemme hyvää itsetuntoa.

Itsetunto muodostuu useasta eri asiasta

  • Itsearvostus: Olen arvokas, koska olen olemassa
  • Itseluottamus: Luotan itseeni, pystyn monenlaisiin asioihin, osaan paljon erilaisia asioita
  • Itsetyytyväisyys: Pystyn luomaan ympärilleni itseäni tyydyttävän elämäntilanteen
  • Itsekunnioitus: Teen valintoja ja kannan vastuun valinnoistani
  • Itsetietoisuus: Tiedostan arvoni, mielipiteeni ja uskomukseni, ja ymmärrän mihin ne perustuvat. Tiedostan niiden vaikuttavan omaan toimintaani ja valintoihini.

Huono itsetunto ei kuitenkaan sinällään tarkoita, ettemmekö voisi elämässämme menestyä ja saavuttaa asioita. Menestys mitataan aina suhteessa tavoitteisiin. Henkilö, joka kokee, että hänen itsetuntonsa on heikko, asettaa usein tavoitteensa pienemmiksi tai alemmaksi kuin vahvemman itsetunnon omaava, ja siksi hänen menestyksensä voi näyttää vaatimattomammalta muiden silmissä. Se ei kuitenkaan millään tavalla vähennä hänen arvoaan ihmisenä.  Huonon itsetunnon omaava henkilö saattaa itse kuitenkin verrata saavutustaan toisten tuloksiin, ei omiin tavoitteisiinsa, ja tällä tavoin ylläpitää mielikuvaa itsestään epäonnistuvana ihmisenä.

Harjoitus 8

Sisäinen puheemme kertoo itsetunnostamme. Sisäistä puhettamme kuuntelemalla ja muokkaamalla voimme vaikuttaa siihen, miten koemme itsemme.  Ensimmäisissä harjoituksissa kävit läpi sisäistä puhettasi, tapaasi puhua itsellesi. Ajatusten realisointiharjoitus ja negatiivisten ajatusten käsittelyharjoitus auttoivat sinua muokkaamaan sisäistä puhettasi.  Seuraava askel oli yhdistää ajatukset tunteisiin ja tarpeisiimme. Harjoittelit tunnistamaan tarpeitasi ja nimeämään tarpeitasi. Olet siis jo ottanut askeleita itsetuntosi kehittämisessä.

Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan ahdistusta tuottavat ajatuksesi muusta ajatusvirrastasi:

Kun sinulla on ahdistunut olo, istu rauhassa alas, ja ala kirjoittaa muistiin ajatusten virtaasi. Kirjoita sensuroimatta, sanamuodoista välittämättä, mahdollisimman sanatarkasti ajatustesi kulkua noin 10–15 minuutin ajan. Ota sitten hyvä asento tuolissasi ja lue läpi kirjoittamaasi, kuten lukisit toisen kirjoittamaa tekstiä, ja kysy itseltäsi:

  • Mitä ovat ne asiat, joita kirjoittaja ajattelee?
  • Mikä niissä asioissa on vaikeaa?
  • Mitä kirjoittaja pelkää, että voi tapahtua?
  • Mitä pahaa hän odottaa tapahtuvaksi?